Ensimmäisen kerran tutustuin Suomen Talousseuraan
kirjoittaessani Åbo Akademissa teemaseminaaria. Seminaarin vetäjä kertoi seuran
arkistosta löytyvästä aineistosta ja totesi sen olevan vajavaisesti hyödynnetty
lähde. Minua alkoi kiinnostaa, millä tavalla ruotsinkielinen tai ainakin
ruotsintaitoinen säätyläistö Turussa suhtautui suomenkieliseen rahvaaseen ja miten
tätä neuvoisi. Tässä yhteydessä luin kirjeenvaihtoa asessori Gabriel Ahlmanin
testamenttilahjoituksen käytön suunnittelusta Ylä-Satakunnan rahvaan lasten
koulujen perustamiseen. Kirjeistä löysin vain hyväntahtoisia ajatuksia siitä,
millä tavalla varat parhaiten palvelisivat kansan parasta, vaikka eri kirjoittajien
näkemykset oikeasta käytöstä poikkesivat suuresti. Sidoin tuon pienen
tutkielman Miroslav Hrochin kuvaukseen kansallisuusaatteen kehityksen vaiheista
ja totesin kirjeenvaihdon ja siis Suomen Talousseuran alkuaikojen sijoittuvan
hänen luokittelussaan ensimmäisen ja toisen vaiheen välimaastoon, minkä vuoksi annoin
aineelle otsikoksi "Välvilja mellan intresse och krav",
"Hyväntahtoisuus kiinnostuksen ja vaatimusten välissä". Tällä
viittaan myös fennofiilisen Aurora- ja fennomaanisen Aura-seuran väliseen
aikaan, johon ajanjaksoon Suomen Talousseuran perustaminen vuonna 1797 osuu. Kansallisuusaatteen
vaiheet ovat yksi syy siihen, miksi Suomen Talousseura on edelleen mielenkiintoinen
tutkimuskohde, vaikka seuralla itsellään ei ollut ainakaan julkilausuttua
kansallismielistä ohjelmaa.
Seuran perustamisajankohta on, jälkeenpäin tarkasteltuna,
sikälikin mielenkiintoinen, että seura kokoaa suomalaisen säätyläistön yhteen
kehitystalkoisiin juuri vähän ennen kuin maailmanpolitiikan oikut irrottivat
Suomen Ruotsin kruunun alamaisuudesta ja antoivat meille uudenlaisen
autonomisen aseman Venäjän keisarin suojeluksessa. Seuran verkoston poliittinen
merkitys korostui uudessa tilanteessa, kun valtaosa uuden hallituskonseljin jäsenistä
tuli seuran piiristä. Seura oli myös
keskeinen toimija yhteiskunnan muutoksessa osallistumalla maatalouden ja
yleensä talouden kehittämiseen, kansanterveystyön järjestämiseen ja koulujen
perustamiseen. Mainittavia hankkeita olivat perunanviljelyn edistäminen (1802 -
), isorokkorokotusten järjestäminen (1804 - 1825) ja Ahlmanin koulujen (1811) ja
Mustialan maatalousoppilaitoksen (1840) perustaminen.
Suomen Talousseura toimii edelleen vuonna 1830 ostamassaan
kivitalossa Turussa Vartiovuoren juurella Hämeenkadun varrella.
Tuskin relevanttia, mutta kun tuli eteen niin mainitsen, että Inrikes tidningar raportoi 22.6.1803 Talousseuran perunanviljelyn edistystoimenpiteistä. Luettavissa verkossa.
VastaaPoista