maanantai 21. heinäkuuta 2014

Gradu perunanviljelyn historiasta


Jälleen pitkällisen hiljaisuuden jälkeen palaan blogin pariin, kun olen kirjoittamassa Suomen historian gradua. Oikeastaan aloitin sen jo yli vuosi sitten, mutta töiden takia en päässyt kunnolla liikkeelle ja muutenkin ehdin paljon vähemmän kuin olisin halunnut. Varsinkaan arkistossa käymiselle ei tuntunut riittävän aikaa, mutta ei myöskään tiedonhaulle eikä kirjoittamiselle. Graduseminaariinkin pääsin vasta alkutalvesta, jos tällä kertaa voi sellaisesta puhua. Arkistoon parhaimpaan kesäaikaan juhannuksen jälkeen.

 

Gradun aiheena on laajasti ottaen perunanviljelyn historia Suomessa, mutta olen rajaamassa sitä tapaustutkimukseksi perunanviljelyn edistämisestä Suomen Talousseuran hankkeessa 1800-luvun alussa. Tämän tutkimuskohteen hyvänä puolena on, että Suomen Talousseuran arkistosta löytyy hyvä joukko materiaalia hankkeesta ja yleensä perunanviljelyn tilasta Suomessa tuona ajankohtana. Kuninkaan antama tuki velvoitti. Heti ensimmäisistä käynneistä tuntui taas, että yli kaksisataa vuotta vanhat kirjeet avasivat aikansa säätyläisten ajatusmaailmaa kuin olisivat vasta kirjoittaneet raporttinsa Turun oppineille luettavaksi.

 

Tapaustutkimuksella haluan pysäyttää tapahtumakulun hetkiseksi niin, että näemme tarkasti, mitä tuolloin 1800-luvun alussa tapahtui ja mikä siihen on johtanut ja mihin tapahtumat siitä etenivät. Työn teoreettisena viitekehyksenä olen päätynyt käyttämään innovaatioiden diffuusion ja teknologian sosiaalisen rakentumisen teorioita ja näiden välimuotona Mika Panzarin esittämää teknologian kesyttämistä. Yhtenä tavoitteena tässä tutkimuksessa on myös tarkastella sitä, millä tavalla historiallisen aineiston saa sopimaan näihin viitekehyksiin ja missä määrin lähinnä säätyläisten kirjeenvaihto valottaa rahvaan elinolosuhteita, tarpeita ja osallistumista teknologian käyttöönottoon ja soveltamiseen. Millä tavalla itsellinen, torppari tai kruunun uudisraivaaja sai äänensä kuuluviin, kun oppineet olivat päättäneet, että peruna on varmin ja oivallisin keino nälänhädän torjumiseksi ja luonnottomien ruuan korvikkeiden välttämiseksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti